Skip directly to content

Krooniset hengityselinsairaudet

Hengityselinsairaus on pneumokokkitaudin riskitekijä
 

Jos sinulla on krooninen hengityselinsairaus, kuten keuhkoahtaumatauti tai astma, voit saada muita herkemmin pneumokokkitaudin. Lue, miten voit suojautua. 
 

Tiesitkö, että lähes puolellatoista miljoonalla suomalaisella on jokin pneumokokkitaudeille altistava riskitekijä? Yskiessä ja aivastaessa pisaratartuntoina leviävien pneumokokkibakteerien aiheuttamat pneumokokkitaudit ovat influenssan ohella länsimaiden merkittävimpiä kuolemaan johtavia infektiotauteja. Erityisen riskialttiita ovat ihmiset, jotka kuuluvat tiettyjen perustautiensa vuoksi riskiryhmään. Myös ikääntymisen myötä riski sairastua esimerkiksi pneumokokkibakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen lisääntyy. 

Krooniset keuhkosairaudet ja pneumokokki 

Jos olet vähintään 65-vuotias ja sairastat kroonista keuhkosairautta, sinulla on jopa seitsenkertainen riski sairastua pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen verrattuna samanikäisiin terveisiin ihmisiin. Pneumokokki on keuhkokuumeen tavallisin aiheuttajabakteeri, mutta myös muut bakteerit ja virukset voivat aiheuttaa tämän sairauden.
 

Jos sinulla on krooninen hengityselinsairaus, kuten keuhkoahtauma (COPD) tai astma, infektioita aiheuttavat pöpöt jylläävät herkemmin keuhkoissasi. Pitkäaikaista sairautta potevana sinulla on riskinä joutua sairaalahoitoon ja jopa tehohoitoon, jolloin parantuminen pneumokokin aiheuttamasta taudista kestää pidempään. Hengityselinsairauden edetessä ihminen kärsii sairauden pahenemisvaiheista. Siksi on tärkeää, että suojaudut huolellisesti pneumokokkia vastaan esimerkiksi rokottautumalla ja vaalimalla muutenkin terveyttäsi. Sinulla on oikeus voida hyvin ja elää täysipainoista arkea. 
 

Etenkin influenssakaudella kannattaa huolehtia erityisen tarkkaan käsihygieniasta ja suojautua, sillä influenssan jälkitautina pneumokokki pääsee usein valloilleen ja voi aiheuttaa keuhkokuumeen.

Oireeton pneumokokki on salakavala

Meillä kaikilla on jossain vaiheessa nenänieluissamme pneumokokkibakteereja, jotka eivät välttämättä aiheuta oireita. Kun elimistön olosuhteet muuttuvat pneumokokin kannalta suotuisiksi, bakteeri ärhäköityy ja voi aiheuttaa muiden bakteerien ja virusten tapaan keuhkokuumeen, poskiontelo- tai korvatulehduksen tai jopa aivokalvotulehduksen. Jos epäilet näitä sairauksia, mene viipymättä lääkäriin.

Miksi kannattaa rokottautua?

Rokottautuminen on kautta aikojen ollut tehokas ase erilaisia vakavia tartuntatauteja vastaan. Rokotteiden ansiosta monet taudit ovat tulleet harvinaisiksi tai hävinneet. Mitä useampi rokottautuu, sitä paremmin myös rokottamattomat ovat suojassa taudinkantajalta ja taudilta. Rokottautuminen on myös yksi keino hillitä pneumokokkibakteerin valloitusretkiä elimistössäsi. Pneumokokkitaudit alkavat yleistyä jo 45-vuotiaiden keskuudessa. 
 

Kun ylipäätään puhutaan rokotteiden tehosta, on hyvä muistaa, että siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten rokote itse, rokotettavan fysiologia ja infektiopaine. Yleiskuntosi ja ravitsemuksesi määrittävät, miten tehokkaasti immuunijärjestelmäsi toimii. Infektiopaine tarkoittaa ympärilläsi vallitsevia oloja, jotka altistavat sinut tartunnoille. Kun ikäännymme, immuunijärjestelmämme väistämättä heikkenee ja vanhenee. Aikuisena rokottautumisessa on kyse terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisestä. Sairaalassaolon ja pitkän toipumisajan seurauksena toimintakyky ei ehkä palaakaan enää samalle tasolle kuin ennen sairautta. Lasten rokottamisessa on kyse ennaltaehkäisystä, sillä heidän immuunijärjestelmänsä on vasta kehittymässä.
 

Rokottautumisen lisäksi on tärkeää, että huolehdit perussairaudestasi noudattamalla lääkärin määräämiä ohjeita ja käyttämällä sinulle määrättyä lääkitystä. Käy kontrolleissa, jotta tiedät, mikä on tilanne perussairautesi suhteen. Hyvä ja monipuolinen ruokavalio sekä liikunta ovat tehokkaita keinoja suojautua taudeilta. Näiden rinnalle tarvitaan riittävästi lepoa ja unta. Ole positiivisella mielellä ja vältä stressiä, niin mielesi ja kehosikin voi paremmin.
 

Rokottautuminen ei suojaa kaikilta keuhkokuumeilta, aivokalvotulehduksilta ja yleisinfektioilta. Niitä aiheuttavat monet bakteerit ja virukset.

3 sairautta, jotka pneumokokki voi aiheuttaa

Onko olosi voimaton tai sekava? Tuntuvatko kädet kylmiltä, hakkaako yskä kylkiluita? Näin tunnistat vakavimmat pneumokokkisairaudet.

 

Keuhkokuume väsyttää ja yskittää

Keuhkokuumeen tunnusmerkkejä ovat nopeasti nouseva kuume tai selkeä alilämpö, kylki- tai vatsakipu sekä yskä, joka on alkanut näiden oireiden myötä. Saatat tuntea itsesi poikkeuksellisen väsyneeksi.Keuhkokuumetta on aihetta epäillä myös silloin, kun on potenut flunssaa tai nuhakuumetta, joka yhden kahden viikon kuluttua pahenee, ja olo huononee entisestään. Kova yskä jatkuu, ja hengityskin muuttuu raskaaksi. 

 

Aivokalvotulehdus on vaarallinen

Jos yleiskuntosi romahtaa radikaalisti ja nopeasti, olet voinut saada pneumokokkibakteerin aiheuttaman aivokalvotulehduksen. Muita tämän sairauden oireita ovat esimerkiksi korkea kuume, päänsärky, tajunnan häiriöt ja pahoinvointi. Viruksen aiheuttamaan aivokalvotulehdukseen ei tavallisesti ole täsmälääkettä. Bakteerin aiheuttamaa aivokalvotulehdusta hoidetaan antibiootein. Bakteerin aiheuttama aivokalvotulehdus on tautina vaarallinen, sillä siihen menehtyy 10–20 prosenttia sairastuneista hyvästä hoidosta huolimatta. Noin 5–20 prosenttia taudin sairastaneista saa jälkivaurioita, joita voivat olla kuulon tai näkökyvyn heikkeneminen.

 

Verenmyrkytys nostaa kylmän hien

Jos pneumokokkibakteeri tai jokin muu bakteeri pääsee verenkiertoosi, saattaa seurauksena olla sepsis eli verenmyrkytys. Pneumokokin aiheuttama verenmyrkytys voi levitä esimerkiksi tulehtuneiden keuhkojen kautta verenkiertoon ja muihin elimiin. 
Jos yleiskuntosi huononee nopeasti, oksentelet, tunnet olosi sekavaksi tai kylmän hikiseksi ja kätesi sekä jalkasi ovat kylmät, saatat potea verenmyrkytystä.

 

Faktaa pneumokokista 

  • Pneumokokki on infektiosairauksia aiheuttava bakteeri. Erilaisia pneumokokkeja on löydetty runsaat 90, joista noin 30 aiheuttaa valtaosan sairauksista. 
     
  • Pneumokokkibakteeri on merkittävä taudinaiheuttaja paitsi lapsilla, myös aikuisilla ja erityisesti ikääntyneillä. 
     
  • Pikkulapset ovat riskissä sairastua pneumokokkitauteihin vielä kehittymättömän immuunijärjestelmän vuoksi. 
     
  • Vastaavasti ikävuosien karttuminen on vakavien pneumokokkisairauksien riskitekijä, sillä immuunijärjestelmä eli elimistömme puolustuskyky heikkenee iän myötä, jolloin meistä tulee alttiimpia infektioille. Lisäksi tietyt sairaudet ja tekijät iästä riippumatta heikentävät immuunipuolustusta ja näin altistavat pneumokokkitaudeille. 
     
  • Tällaisia sairauksia ovat diabetes, krooniset keuhkosairaudet, sydäntaudit sekä tulehdukselliset sairaudet. Muita altistavia tekijöitä ovat immuunipuutokset ja elinsiirrot sekä pysyvä immunosuppressiivinen lääkitys esimerkiksi reuman vuoksi.
     
  • Sairastumisriskiä lisäävät tupakointi, runsas alkoholin käyttö sekä sydämen tai maksan vajaatoiminta. Käsienpesun ja terveiden elintapojen lisäksi pneumokokilta voi suojautua rokottautumalla.


7 tapaa suojautua pneumokokilta

 

1. Hoida perussairauttasi huolellisesti lääkärin ohjeiden mukaan. Käy säännöllisesti kontrolleissa, jotta olet selvillä, miten esimerkiksi keuhkoahtauma tai astmasi voi. 
 

2. Pese kädet. Koska pneumokokkibakteerit leviävät pisaratartuntana ja käsikosketuksen välityksellä, hyvä käsihygienia on oiva tapa suojautua. Käsien pesu on tärkeää erityisesti influenssa-aaltojen aikana, sillä kosket päivittäin hissien nappuloita, ovenkahvoja ja muita pintoja, joita muutkin koskevat. Oikealla yskimistavalla vältät levittämästä bakteereita muihin. Yski ja aivasta hihan yläosaan tai paperinenäliinaan, älä kämmeniisi. 
 

3. Liiku riittävästi. Liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla voit pienentää riskiäsi sairastua.
 

4. Nuku ja lepää. Säännöllinen uni edistää kehon tasapainoa, huono uni taas heikentää vastustuskykyä ja tuo herkästi liikakiloja, mikä altistaa sairastumiselle. Opettele rentoutumaan ja ajattelemaan myönteisesti.
 

5. Luovu turhasta. Jos sinulla on krooninen hengityselinsairaus, tupakointi kannattaa lopettaa välittömästi. Nauti alkoholia vain kohtuudella, sillä sekin lisää tautiriskiä.
 

6. Ehkäise influenssaa. Rokottautuminen influenssakautena tarjoaa suojaa viruksen aiheuttamaa influenssaa vastaan, ja vastustuskykysi pysyy paremmin iskussa myös mahdollisen pneumokokin varalta. Pneumokokkitauteja esiintyy usein influenssan jälkitautina.
 

7. Suojaudu rokottautumalla myös pneumokokin varalta. Mikäli sinulla on krooninen keuhkosairaus, olet pneumokokkitautien riskiryhmää.

 

Onko sinulla suurempi riski sairastua pneumokokkitautiin? Tee testi, jonka avulla voit selvittää alttiutesi sairaudelle.