Skip directly to content

Diabetes

Olin diabeetikkona tietämättäni riskiryhmää

 

Marita Lassila ei ole antanut diabeteksen kaventaa elämäänsä, vaikka se vaikuttaa ruokavalioon ja harrastuksiin. Arki järkkyi, kun hän joutui infektiokierteeseen. Lassila sai kuulla, että diabetes altistaa hänet tartuntataudeille, esimerkiksi pneumokokkisairauksille. Niiltä hän haluaisi tulevaisuudessa suojautua.
 

Viimeisen 12 kuukauden aikana Marita Lassila, 59, on sairastanut peräti seitsemän erilaista keuhkoinfektiota, muun muassa keuhkokuumeen ja useita keuhkoputkentulehduksia. Ensimmäisen keuhkokuumeen aikana kuume nousi 40 asteeseen, ja hän meni lääkäriin. Hoitaja arveli syyksi astmaa ja patisti Lassilan takaisin kotiin potemaan. Vasta kun kuume toistui usean kuukauden jälkeen, hän pääsi sairaalahoitoon keuhkokuumeen vuoksi. Tautia on hoidettu kortisonilla ja antibiooteilla, mutta hän ei ole vieläkään täysin parantunut tulehduskierteestä. Lassila on sairastanut tyypin 2 diabetesta 12 vuotta. Hänelle tuli yllätyksenä tieto, että hänellä on tämän takia suurempi riski sairastua infektiotauteihin. ”En tiennyt, että diabetesta sairastava henkilö voi altistua bakteerin aiheuttamalle keuhkokuumeelle herkemmin kuin muut ihmiset.” Tutkimuksissa ei selvinnyt, mikä keuhkokuumeen aiheutti. ”Se ei ollut yleisimmän bakteerin aiheuttamaa lohkokeuhkokuumetta, vaan jonkin harvinaisemman bakteerin aiheuttama. Sairautta hoidettiin antibioottikuureilla.” 
 

Tavallisin keuhkokuumetta aiheuttava bakteeri on pneumokokki. Pahimmillaan tauti voi viedä jopa viikoiksi sairaalaan. Keuhkokuumeen saa vuosittain reilut 60 000 suomalaista. 65 vuotta täyttäneillä diabeetikoilla on miltei kolminkertainen riski sairastua keuhkokuumeeseen verrattuna terveisiin samanikäisiin. Sairastumisriskiä nostavat myös tulehdukselliset sairaudet sekä erilaiset keuhkosairaudet, kuten astma ja keuhkoahtauma. Myös kortisonihoito heikentää vastustuskykyä.

Olisinpa kuullut tästä aiemmin

Riskiryhmässä oleville rokottautuminen pneumokokkibakteeria vastaan on yksi hyvä tapa ehkäistä sen aiheuttamaa keuhkokuumetta. Rokottautuminen ei suojaa kaikilta keuhkokuumeilta. Niitä aiheuttavat monet bakteerit ja virukset. Lassilan mielestä lääkäreiden ja hoitajien tulisi kertoa selkeämmin esimerkiksi astmaatikoille tai diabeetikoille, että heillä on suurempi alttius sairastua.

Rokottautuminen pneumokokkia vastaan vähentää riskiä saada pneumokokkitauti, kuten keuhkokuume. Etenkin niillä, joilla on diabetes tai muu perussairaus on suurempi riski sairastua pneumokokkitauteihin. Lassilakin on harkinnut rokottautumista
 

”Muista riskiryhmistä, kuten reumaa, sydäntauteja tai kohonnutta kolesterolia sairastavista puhutaan paljon, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun sain kuulla diabeteksen ja keuhkokuumeen yhteydestä.”
 

Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi Anita Nikkola toteaa, että aikuistyypin diabetes altistaa keuhkokuumeen lisäksi myös sydän- ja verisuonisairauksille, joita pyritään ehkäisemään hyvällä hoidolla. Diabetes lisää erilaisten pneumokokkisairauksien riskiä. Niitä ovat keuhkokuumeen lisäksi esimerkiksi aivokalvotulehdus, korvatulehdus, poskiontelotulehdus ja verenmyrkytys. 

Arkeen on löytynyt tasapaino 

Vaikka infektiokierre on ollut ikävä yllätys, diabeteksen kanssa Marita Lassila on löytänyt tasapainon jo kauan sitten. Aluksi hänen oli vaikea uskoa todeksi sairauttaan, vaikka hän työskenteli hoitoalalla ja tunnisti oireet. Nyt Lassila on eläkkeellä. ”Liikuin aktiivisesti ja tunsin olevani kunnossa. Join kuitenkin paljon vettä, hikoilin ja kävin usein vessassa. Osasin yhdistää oireet diabetekseen mutta ajattelin, etten ole sitä itse voinut saada, kun painoin 70 kiloa eli alle ihannepainon, liikuin joka päivä ja minulla oli kasvisruokavalio”, Lassila kertoo. Kun hän oli Jorvissa keuhkolääkärin tarkastuksessa, lääkäri huomasi kohonneet sokeriarvot ja lähetti Lassilan välittömästi jatkotutkimuksiin.
 

Hänellä havaittiin tyypin 2 diabetes. ”Sairaus on elinikäinen kumppani, jonka kanssa oppii elämään, vaikka sen vuoksi joutuukin muuttamaan elintapojaan.” Lassila mittaa verensokerin päivän aikana monta kertaa ja myös öisin. Rakkaista joukkuepeliharrastuksista luopuminen harmitti. Syynä oli ääreishermoston toimintahäiriö neuropatia, joka on vienyt tunnon jaloista. ”Voin kuitenkin harrastaa muita lajeja, kuten vesijuoksua, uintia ja pyöräilyä. ”Lassila on aktiivisesti mukana Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen toiminnassa. 
 

Erikoislääkäri Anita Nikkola kiittelee Lassilan sitoutumista sairautensa hoitoon. ”Maritan diabetes on varsin vaikeahoitoinen useine komplikaatioineen. Mutta hänellä on runsaasti tietoa, taitoa ja halua hoitaa tautejaan hyvin, mikä on hienoa!” Nikkola sanoo.

Lassila toivoisi, etteivät lääkärit ja hoitajat syyllistäisi liikaa diabetesta sairastavia ihmisiä väärästä ruokavaliosta, ylipainosta tai vähäisestä liikunnasta. ”Olen sairastanut diabetesta 12 vuotta, ja nyt minulla on ensimmäinen lääkäri, joka ei syyllistä. Liika syyllistäminen saattaa jopa nostaa kynnystä mennä lääkäriin.”

 

7 keinoa suojautua pneumokokkitaudeilta
 

1. Pese kädet. Koska pneumokokkibakteerit leviävät pisaratartuntana ja käsikosketuksen välityksellä, hyvä käsihygienia on oiva tapa suojautua niiden aiheuttamilta taudeilta. 
 

2. Liiku riittävästi. Liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla voit pienentää riskiä sairastua pneumokokin aiheuttamiin sairauksiin. 
 

3. Nuku hyvin. Säännöllinen uni on tärkeä tekijä hyvinvoinille, sillä huono uni heikentää vastustuskykyä ja tuo herkästi liikakiloja, mikä altistaa sairastumiselle.
 

4. Luovu turhasta. Myös diabeetikon kannattaa lopettaa tupakointi, sillä tupakka ja diabetes muodostavat yhdessä tuplariskin pneumokokkisairauksille. Nauti alkoholia vain kohtuudella, sillä sekin lisää tautiriskiä.
 

5. Ehkäise influenssaa. Pneumokokkitauteja esiintyy usein influenssan jälkitautina. Rokottautuminen influenssakautena tarjoaa suojaa viruksen aiheuttamaa influenssaa vastaan, ja vastustuskykysi pysyy paremmin iskussa myös mahdollisen pneumokokin varalta.
 

6. Huolehdi perussairaudestasi. Noudata lääkärin ohjeita ja sinulle määrättyä lääkitystä.
 

7. Harkitse rokottautumista pneumokokkia vastaan. Diabetes lisää riskiä sairastua pneumokokkitautiin, ja yksi keino suojautua on rokottautuminen.

 

Miten voin rokottautua?

Keskustele rokotustarpeestasi lääkärin tai hoitajan kanssa. Jos lääkäri on tunnistanut pneumokokkirokotustarpeesi, hän määrää sinulle reseptin. Käy apteekissa hakemassa rokote. Pneumokokkirokote maksetaan itse. Sen jälkeen voit varata ajan rokotukseen terveydenhoitajalta.

Lapsilla pneumokokkirokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan ja se annetaan neuvolassa.
 

Rokottautuminen ei suojaa kaikilta keuhkokuumeilta, aivokalvotulehduksilta ja yleisinfektioilta. Niitä aiheuttavat monet bakteerit ja virukset.

Faktaa pneumokokista ja diabeteksesta

  • Pneumokokki on infektiosairauksia aiheuttava bakteeri. Erilaisia pneumokokkeja on tunnistettu runsaat 90, joista noin 30 aiheuttaa valtaosan sairauksista. 
     
  • Pneumokokkibakteeri on merkittävä taudinaiheuttaja paitsi lapsilla, myös aikuisilla ja erityisesti ikääntyneillä. Pikkulapset ovat riskissä sairastua pneumokokkitauteihin vielä kehittymättömän immuunijärjestelmän vuoksi. 
     
  • Ikääntyminen vastaavasti on tärkeä vakavien pneumokokkisairauksien riskitekijä, sillä vastustuskyky heikkenee iän myötä, ja ihmisestä tulee alttiimpi infektioille. Myös eri sairaudet heikentävät immuunipuolustusta ja lisäävät pneumokokkitautien riskiä. 
     
  • Altistavia sairauksia ovat esimerkiksi keuhkoahtaumatauti ja astma. Muita altistavia tekijöitä ovat immuunipuutokset, elinsiirrot sekä pysyvä immunosuppressiivinen lääkitys esimerkiksi reuman vuoksi. 
     
  • Muita riskitekijöitä ovat tupakointi, runsas alkoholin käyttö sekä sydämen tai maksan vajaatoiminta.
     
  • Diabetes on salakavala tauti. Arvioiden mukaan jopa 150 000 suomalaista sairastaa sitä tietämättään. Yleisiä oireita ovat jatkuva hikoilu, jano ja vessassa ravaaminen. Hoitamaton diabetes voi olla hengenvaarallinen.
     
  • Kelan tilastojen mukaan Suomessa on 368 000 ihmistä, joiden aikuistyypin diabetesta hoidetaan lääkkeillä. Arviota siitä, kuinka monen ihmisen diabetes on hallinnassa elintavoilla, ei ole saatavilla.
     
  • Diabetes lisää riskiä sairastua esimerkiksi ääreishermoston toimintahäiriöön neuropatiaan ja munuaissairaus nefropatiaan. Diabetes voi viedä myös näkökyvyn. Aikuistyypin diabeteksessa uhkana ovat sydän- ja verisuonisairaudet.
     
  • Diabetes voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa kehon kudoksia, kuten silmiä, munuaisia, sydäntä ja verenkiertoa. 


 

Onko sinulla suurempi riski sairastua pneumokokkitautiin? Tee testi, jonka avulla voit selvittää alttiutesi sairaudelle.