Skip directly to content

Tietoa Pneumokokista

Tietoa pneumokokista

Streptococcus pneumoniae eli pneumokokki on infektiosairauksia aiheuttava bakteeri. Erilaisia pneumokokkeja on löydetty runsaat 90, joista noin 30 aiheuttaa valtaosan sairauksista. Pneumokokkibakteeri on merkittävä taudinaiheuttaja paitsi lapsilla, myös aikuisilla ja erityisesti ikääntyneillä.

Tämä ns. ”ylimääräinen kokki” saattaa tuoda vieraaksemme sairauksia, joiden kanssa ei ole leikkimistä. Pneumokokkibakteeri voi pahimmillaan aiheuttaa keuhkokuumeen tai muun vakavan, sairaalahoitoa vaativan taudin. Vieraslistalla on myös tavanomaisempia, mutta ikäviä ja arkipäivää haittaavia tuttavuuksia, kuten korvatulehdukset.

 

Pneumokokkibakteerit aiheuttavat vuodessa kymmeniätuhansia tautitapauksia. Tämä määrä tarkoittaa ikävien sairastumisten lisäksi työ- ja koulupoissaoloja sekä esimerkiksi lomamatkojen peruuntumisia. Etenkin influenssa-aikaan esiintyy runsaasti myös pneumokokkitauteja.

 

Katso videotietoisku pneumokokkitaudeista tästä >>

Pneumokokkitaudit

Sopivissa olosuhteissa pneumokokki voi aiheuttaa vakavia tauteja. Jos pneumokokkibakteeri pääsee ihmiskehon alueelle, joka on normaalisti steriili, esimerkiksi vereen, keuhkopussi- tai aivo-selkäydinnesteeseen, seurauksena voi olla vakava yleisinfektio, verenmyrkytys tai aivokalvotulehdus. Aikuisilla tavallisin pneumokokin aiheuttama vakava tauti on keuhkokuume. Samoja tauteja aiheuttavat myös muut bakteerit sekä erilaiset virukset.

Keuhkokuume eli pneumonia

Keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdustauti. Se on yleisin vakava pneumokokkitauti ja keuhkokuumetta on aina pidettävä vakavana yleisinfektiona. Vuosittain noin 50 000 henkilöä Suomessa sairastuu keuhkokuumeeseen ja heistä lähes puolet tarvitsee sairaalahoitoa. Lisäksi noin 5 000 sairastuu vuosittain sairaalahoidon aikana (sairaala) keuhkokuumeeseen. Keuhkokuume on tavallisin pienillä lapsilla ja yli 65-vuotiailla. Keuhkokuumetta aiheuttavat pneumokokin lisäksi muutkin bakteerit sekä iso joukko viruksia. Esimerkiksi lasten keuhkokuumeista enemmän kuin puolet on virusten aiheuttamia. Vaikka keuhkokuume alkaisi virusinfektiona, noin viidesosalla mukaan tulee myös bakteeri, yleisimmin pneumokokki.

 

Oireet ja hoito

Keuhkokuume on lähes aina raju tauti ja vaatii lievimmilläänkin pitkän toipumisajan. Tyypilliset oireet ovat nopeasti nouseva kuume, kylki- tai vatsakipu, juuri alkanut tai pahentunut yskä sekä hengenahdistus. Poikkeuksellinen väsymys ja sairauden tunne ovat keuhkokuumeelle tyypillisiä yleisoireita, ja hyvin iäkkäillä nämä sekä sekavuus voivat olla sen ainoat oireet.

 

Keuhkokuumeen yleisin aiheuttajabakteeri on pneumokokki. Keuhkokuumeen aiheuttajaa ei aina voida oireiden, laboratoriotutkimusten eikä keuhkoröntgenkuvankaan perusteella luotettavasti päätellä. Siksi tauti hoidetaan aina antibiooteilla.

Aivokalvotulehdus eli meningiitti

Toinen vakavista pneumokokkitaudeista on aivokalvotulehdus. Pneumokokki aiheuttaa Suomessa noin 40 tapausta vuodessa. Vaarallista aivokalvontulehdusta aiheuttavat myös meningokokki sekä stafylokokki. Ennen rokotusohjelman aloittamista myös hemofilusbakteeri oli merkittävä aivokalvotulehduksen aiheuttaja. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, samaa tautia, joskin ei niin vaarallisena, aiheuttavat myös erilaiset virukset.

 

Oireet ja hoito

Bakteerin aiheuttaessa aivokalvontulehduksen tyypillisimpiä oireita ovat korkea kuume, päänsärky ja tajunnan häiriöt. Bakteerin aiheuttaman aivokalvontulehduksen hoitoon kuuluu aina antibioottihoito sekä tarvittaessa kohonneen aivopaineen alentaminen. Kyseessä on vakava tauti, sillä kuolleisuus meningokokin ja pneumokokin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen on suuri (10–20 %). Lisäksi 5–20 %:lle taudista selvinneille jää jälkivaurioita, kuten kuulon tai näön ongelmia tai muita hermosto-oireita. Virustulehdus puolestaan paranee itsestään yleensä parin viikon aikana, eikä se johda jälkitauteihin.
 

Verenmyrkytys eli sepsis

Sepsis on infektion aiheuttama elimistön tulehduksellinen vaste, johon liittyy vaikeissa muodoissa elintoimintahäiriöiden äkillinen kehittyminen. Sepsikseen johtavan infektion aiheuttajia on useita, niin bakteereita kuin viruksia.

 

Verenmyrkytyksen voi aiheuttaa myös meningokokkibakteeri. 1–14-vuotiaiden verenmyrkytyksen yleisin aiheuttaja puolestaan on Staphylococcus aureus eli tutummin stafylokokki. Pneumokokki ei enää tässä ikäryhmässä ole yleisin verenmyrkytyksen aiheuttaja. Tämän katsotaan johtuvan vuonna 2010 aloitetuista lasten yleisistä pneumokokkirokotuksista.5

 

Oireet ja hoito

Verenmyrkytyksen oireet vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä niin sanottu itsenäinen infektio vai jonkin tietyn elimen bakteeri-infektiosta alkunsa saanut sepsis. Itsenäisen infektion tavallisin oire on korkea kuume, joka voi viedä nopeasti huonoon kuntoon. Myös äkillinen yleisvoinnin romahdus ilman kuumetta voi olla sepsiksen aiheuttama. Tietyn elimen, kuten keuhkojen tai munuaisten bakteeri-infektion aiheuttamassa verenmyrkytyksessä vakavat oireet ilmenevät myöhemmin taudin edetessä. Yleensä ne kehittyvät vaarallisiksi hitaammin kuin itsenäisessä verenmyrkytyksessä.Sepsiksen hoidossa aika on avainasemassa, sillä tauti vaatii aina antibioottihoidon mahdollisimman ripeän aloittamisen.

Korvatulehdus eli otiitti

Aikuisilla harvinainen,mutta lapsilla sitäkin yleisempi välikorvatulehdus eli kansanomaisemmin korvatulehdus on varsin ikävä vaiva. Korvatulehduksen epäily on yksi tavallisimpia lasten lääkärissäkäynnin syitä.

Suomessa arvioidaan esiintyvän 500 000 korvatulehdusta vuosittain. Tauti on tavallisin 6 kk:n – 2-vuoden ikäisillä lapsilla. Sairaus on niin yleinen, että 70 % lapsista on sairastanut sen ainakin kertaalleen kahden vuoden ikään mennessä. Kolmevuotiaista lapsista 80 % on sairastanut korvatulehduksen. Tavallisin otiittia aiheuttava bakteeri on pneumokokki. Muita syyllisiä voivat olla Haemophilus influenzae, Moraxella catarrhalis sekä Streptococcus pyogenes eli tutummin A-ryhmän streptokokki.



Oireet ja hoito

Korvatulehdusta edeltää lähes aina limainen hengitystietulehdus ja joskus kuulee sanottavan, että tauti ”menee korviin”. Korvatulehdus on usein ikävä vaiva, koska hyvin usein (75 % tapauksista) siihen liittyy kova kipu. Pienillä potilailla se ilmenee yölevottomuutena. Isommat lapset voivat kertoa itse korvien särkevän ja joskus kuulon huonontuvan. Korvatulehduksen toteaminen vaatii aina lääkärissä käyntiä. Tärkeintä korvatulehduksen hoidossa on kivun poisto. Hoitona käytetään myös antibioottia tilanteesta ja tapauksesta riippuen aina kerta-annoksesta yli viikon kuuriin. Vuonna 2010 aloitettu pikkulasten rokottaminen pneumokokkia vastaan on vähentänyt korvatulehdusten ilmaantuvuutta. Korvatulehdus syntyy usein influenssan jälkitautina ja onkin osoitettu, että myös influenssarokotus vähentää korvatulehduksia.


Poskiontelotulehdus eli sivuontelotulehdus eli sinuiitti

Toinen pneumokokin aiheuttama harmillinen, mutta suhteellisen vaaraton tauti on poski- eli sivuontelotulehdus. Myös sinuiitiksi kutsutusta taudista puhutaan silloin, kun infektion aiheuttajana ovat bakteerit ja onteloihin kertyy märkää. Aiheuttajabakteereina ovat samat bakteerit kuin korvatulehduksessa. Tulehdus kehittyy useimmiten flunssan jälkitautina, mutta toisinaan myös allergisen nuhan seurauksena.

 

Oireet ja hoito

Poskiontelotulehdusta on syytä alkaa epäillä, kun flunssan oireet pitkittyvät yli 10 vuorokauden mittaisiksi. Paksu räkä, päänsärky ja painon tunne voivat kieliä poskiontelotulehduksesta. Sivuontelo-oireita voidaan helpottaa oireenmukaisella hoidolla (kipulääke, nenää avaava lääkitys). 10 päivän ajan ylähengitystieinfektion oireiden alkamisesta vältetään antibiootteja, paitsi jos oireet ovat voimakkaita, oireet pahenevat tai epäillään komplikaatiota. Antibioottilääkitystä käytetään vain bakteerien aiheuttamassa sivuontelotulehduksessa.

Nenähuuhtelu keittosuolaliuoksella ja apteekista saatavalla nenähuuhtelukannulla saattaa helpottaa oireita ja edesauttaa paranemista.